Milloin ja miksi kiinnostuit politiikasta?

Mulla on ollut aina sellainen tarve sanoa asioista ääneen. Isäni mukaan myös silloin, kun ei ehkä olisi tarvinnut. Mulle ympäristöön vaikuttaminen on vaan ollut tapa olla. Mutta oikeasti ajankohtaiseksi politiikka tuli paljon arkisemmasta syystä. Muutin Kuopiosta Tampereelle opiskelemaan lukion jälkeen ja mietin, missä voin tutustua ihmisiin, jotka ehkä olisivat samanhenkisiä. Ja siksi lähdin puolueen toimintaan mukaan. (Joku muu olisi ehkä mennyt vaikka, en mä tiedä, baariin tapaamaan ihmisiä. Mä olen vähän outo.)

Miten päädyit kokoomukseen?

Kaksi asiaa olivat silloin itselläni kantavia ajatuksia: Usko koulutukseen ja sivistykseen, sekä vankka ajatus siitä, että jokaisen pitää pystyä tekemään itsestään mitä tahansa – ja menestymään – omalla työllä. Siksi liityin kokoomukseen. Silloin 2005 kokoomuksen puheenjohtajana oli Jyrki Katainen, ja hänen puheensa mahdollisuuksien tasa-arvosta ja suvaitsevaisuudesta (siis vähemmän holhoavasti yhdenvertaisuudesta) resonoivat kovasti.

Milloin ja mistä syystä uskosi kokoomukseen on ollut koetuksella?

Taloudesta on välillä lipsahtanut meille jokin sellainen itseisarvo, mikä sen ei pitäisi olla. Ei asioita pidä tehdä ”koska talous”, sillä taloudenkin tehtävä on palvella ihmisiä. Emme saa olla valmiita uhraamaan talouspolitiikan alttarilla juuri tärkeitä kokoomuslaisia arvoja, kuten sivistystä ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Elina Valtosta lainatakseni: Pystymme parempaan.

Onko jokin päätös tällä valtuustokaudella ollut sinulle erityisen vaikea?

Sörnäisten rantatunneli oli minulle vaikea. Tutkin asiaa todella kauan ennen kuin päätin, että voin äänestää hankkeen puolesta. Kävin silloin pitkiä keskusteluita alueen liikennesuunnittelua tehneen henkilön kanssa ja kävin eri vaihtoehtoja läpi. Perusteeksi mulle ei riittänyt - eikä tule riittämään - että joku asia on ollut “Kokoomukselle tärkeä”.