Ryhtiliikettä talvikunnossapitoon, Helsinki!

Eräänä talvena ystäväni laittoi Instagramiin kuvan siitä, miten hän oli jäänyt helsinkiläisen päiväkodin pihaan hiekoittamaan kulkuteitä vietyään lapsensa varhaiskasvatuksen hellään huomaan. ”Teen välillä oikeitakin töitä”, hän kirjoitti kieli poskessa.

Tapahtuneen taustalla ei sinänsä ollut mitään vitsikästä. Pihassa oli kaatunut ja lyönyt päänsä paitsi hänen oma lapsensa, myös kosolti muita vanhempia ja lapsia. Helsingin kaupungin päiväkotien pihat ja päiväkodeille vievät kulkureitit ovat olleet tänä talvena aivan räävittömässä kunnossa. Löytyy vaarallisiksi jääliukumäiksi muuttuneita portaita, luisteluradoiksi kelpaavia polkuja pihojen poikki. Koskelan puolella päiväkodin henkilökunta kertoi, että on ollut päiviä, kun lapset eivät ole päässeet ulkoilemaan vaarallisen liukkaan pihan vuoksi.

Kyse ei ole kuitenkaan ”vain” päiväkotien pihoista. Oletko kokeillut pyöräillä Helsingissä tänä talvena? Tai no, edes mitään niin hurjapäistä ei ole tarvinnut harrastaa voidakseen todeta, että kun sohjo jäätyy kävelyteille ja kaduille, syntyy jäisiä pirunpeltoja, joiden läpi kulkeminen lastenrattailla, rollaattorilla tai vähänkin huonommilla jaloilla aiheuttaa hikeä ja aidosti hengenvaarallisia tilanteita.

Olen Kuopiosta kotoisin ja siellä ruukataan sanoa mahdottomiin hommiin, että: ”Ei voe mittään.” Jotensakin näin tunnutaan todettavan myös kaupungin puolelta. Resursseista on pulaa, kalustoa puuttuu, kaikki ostettavissa oleva ostopalvelu hankitaan. Jos näin todella on, silloin on syytä pohtia sitä, miten töitä tehdään, missä järjestyksessä ja millä prioriteeteilla.

Siellä, missä ihmiset liikkuvat pyörällä tai jalkaisin ja missä lasti sylissä on kallis, pitäisi olla kaupungin ensimmäisenä pitämässä huolta siitä, että onnettomuuksia ei satu. Kevyen liikenteen pääväylät pitäisi siis Helsingin talvikunnossapidossa priorisoida autoilun edelle. Plussakeleillä sohjo pitäisi aurata pois välittömästi. Urakoitsijoilta voi edellyttää – kuten Oulussa tehdään – että he käyttävät kevyen liikenteen väyliä esimerkiksi pyöräillen ja havainnoivat näin työnsä vaikutuksia ja riittävyyttä. Kaupungin kumppaneina olevien isännöitsijöiden on hoidettava päiväkotien pihat kuntoon ennen kuin ovesta pyrkivät henkilökunta, lapset ja vanhemmat sisään. Ja jos hommat eivät hoidu, sanktioita pitää jakaa rankalla kädellä. Myös kaupungin omalle sisäiselle urakoitsijalle, eli Staralle.

Sanktioita nimittäin jaetaan kaikille muille urakoitsijoille, paitsi omalle. Stara hoitaa 60 % kaduista ja yleisistä alueista, mutta sen epäonnistumisesta ei sakoteta. Karrikoiden: Miksi ponnistella, josepäonnistumista katsotaan sormien läpi? Säännöt ovat siis erilaiset kaupungin omalle toimijalle ja muille kumppaneille. Tässä ei ole järkeä.

Talvi alkaa jo taittua kevääksi ja kohta voimme kävellä kevyemmillä kengillä kuivilla kaduilla. Mikäpä olisikaan parempi aika kaupungille ja sen toimijoille kerääntyä saman pöydän ääreen ja pohtia: Miten otamme ryhtiliikkeen talvikunnossapidossa?

Teksti on julkaistu Oulunkyläisessä maaliskuussa 2023.

Previous
Previous

Tämä hallitus hävettää minua

Next
Next

Varhaiskasvatuksen haasteisiin ei ole hopealuotia